Vuosi 2015 on kulunut pienen hiljaiselon merkeissä. Itse jouduin vieläkin varomaan selkääni viime vuonna sattuneen vahingon (välilevyvaurio) johdosta. Oleellisemmin hiljaiseloon vaikutti kuitenkin puolisolleni huhtikuussa 2015 tehty iso selkäleikkaus. Hänen leikkauksen jälkeen kuukausien ajan tarvitsemansa apu rajoitti merkittävästi kaikenlaista reissaamista, jopa koirien treenaamista.

Onnistuin kuitenkin saamaan ainakin nuoremman koirani Rosan ihan hyvään fyysiseen kuntoon kesän pyörälenkkien ja elokuun metsätreenien avulla. Syksyn 2015 metsästyskilpailut jouduin kuitenkin jättämään pääosin kokematta.

Osallistuin v. 2015 vain Irish Trial karsintaan Lapualla ja paikallisen Pohjois-Pohjanmaan Kanakoiraharrastajat ry:n järjestämään jäsentenväliseen epäviralliseen kenttämestaruuskisaan.

Irskimatsin karsinta Lapualla (10.10.) meni ns. penkin alle mutta PPKH:n jäsentenvälinen kisa (8.11.) meni jo paremmin.
PPKH:n kisatulokset -> ks. jäljempänä.

Irskimatsi 2015:

Kisa sinänsä alkoi ihan hienoisti. Rosa teki muutamia vauhdikkaita ja komeita hakuluoveja n. 300 metrin levyisellä sänkipellolla, kunnes huomasi, että hakualuetta voisi laajentaa parillakymmenellä metrillä menemällä viereisen jokivarran patopenkan yli penkan ja joen välissä olevaa mielenkiintoisen näköistä pusikkoa tutkimaan.

Ja tietty siinä kävi heti niin, että koiraa ei kuulunut takaisin sänkipellolle. Kun lähdin tarkistamaan tilannetta, niin tuomarin apulainen (myöhemmin ilmeni, että hän olikin ns. maasto-opas) seurasi perässä ja sieltähän Rosa löytyikin seisonnalta läheltä vesirajaa. ”Adjutantti” otti oma-alotteisesti valokuvan tilanteesta ennen kuin komensi antamaan nostokäskyn. Lyhyt nosto, fasse lentoon yli joen toiselle puolelle, laukaus ilmaan, koira & co ihmettelemään ja miettimään, mitä nyt kun kokeen päätuomari on tuolla penkan takana olevalla sängellä n. 200 m:n päässä.

”Adjutantin” neuvosta (josko lisää lintuja) annoin vesirajassa edelleen odottavalle koiralle luvan jatkaa hakua. Luvan saatuaan Rosa jatkoi ko. pusikon tsekkaamista (n. 150 m) etumaastossa olevalle sillalle/erän päättymiseen saakka.

Koska varsinaisella koetuomarilla ei ollut em. tilanteista mitään havaintoja, niin kokeemme päättyi siihen. Rosa sai tuomarilta seuraavan arvostelun: ”Börjar mycket bra men det blir kort vangt. Efter nÃ¥gra fÃ¥ fina slag försvinner hon och är borta resten av slappel.” Lisäksi hausta arvostelu seuravasti:
– metsästysinto          5
– vauhti                       5
– itsenäisyys               6
– hakulaajuus             5
– maaston peittävyys 5
– yhteistyö                  6

ps. ”Adjutantti” kyseli myöhemmin iltapäivällä, että ”ettekö te enää jatka?” No ei jatkettu ja kokeemme päättyi siihen.

PPHK:n kisa 8.11.2015

PPKH:n jäsenten välinen kisa käytiin hiukan kosteassa säässä. Tuomarina toimi edellisvuotisen kisan voittaja Tero Soronen. Rosan osalta kisa meni ihan mukavasti. Heti ensimmäisessä erässä kaksi lintutyötä peltopyille. Eka tilanteessa laukauksen jälkeen tuli kuitenkin reipas peräänmeno.

Tuomarin kertomuksen mukaan hommassa kävi niin, että

”Kisan voittaja oli Ahti Heikan punainen irlaninsetteri Douedal’s Rosalie. Sekä paras nuori koira oli Outi Kostamo-Hakulin punainen irlanninsetteri Annie, todella fantastinen nuori koira onneksi olkoon.”

Lintuja oli todella hyvin, peltopyitä ja fasaaneja.

Kaikilla koirilla oli mahdollisuus ja joillakin useampikin mahdollisuus näyttää taitonsa.

1. Rosalie (irlanninsetteri) 
2. Annie (irlanninsetteri) 
3. Missi (irlanninsetteri) 
4. Wilma (Bretoni)”