Rosan kesä 2019 kului mukavasti isäntänsä kanssa vauhdikkaita pyöräily-, uinti- ja kuntolenkkejä tehden, joten odotin edellisen vuoden lopun onnistuneiden jahtireissujen jälkeen varovaisen innokkaana uutta syksyä 2019.
Syksy 2019 näyttikin lupaavalta ja aloitin jahtikauden kotimetsien teerijahdilla 7.9.2019. Näin Rosa pääsi intoa täynnä pitkästä aikaa oikeaan jahtiin. Rosa haki tosi vauhdikkaasti puolisen tuntia, ennen kuin löysi suuren teeripoikueen. Kun pääsin seisonnalle, niin tietty linnut karkottuivat yksi toisensa perään. Eri suuntiin karkottuneiden teerien uudelleen etsiminen oli tosi kovaa hommaa varsinkin kun maasto oli hyvin tiheää ja vaikeakulkuista, suuria ojia jne. Em. syystä päätin lopettaa jahdin siltä erää.
Kun kutsuin Rosan pois, niin huomasin, että se ontuu oikeaa etujalkaansa (eri jalka kuin syksyllä 2018). Tuli siis jälleen asiaa eläinlääkärille ja tutkinnan tulos oli, että nyt on vuorostaan oikean etujalan nivelsiteet venähtäneet tai revähtäneet (ilmeisesti jonkin vaiken esteen ylityksestä tms. johtuen) ja edessä on noin kahden kuukauden sairasloma. Se tarkoitti, että syksyn 2019 jahdit jäivät yhteen ainoaan yritykseen 7.9.2019.
Tuon em. jahtireissun jälkeen pidin parin kuukauden laukkatason juoksutustauon ja aloin joskus marraskuun alkupäivinä vähitellen testaamaan juoksutus- ja laukkakuntoa. Vähän yllättäenkin sain nopeasti huomata, että Rosa pystyy jälleen laukkaamaan ilman mitään etujalkojen nivelside- tms. vaivoja. Fyysinen kunto oli tietty ehtinyt lepotaukojen aikana hiukan rapistua, mutta hyvän laukkakunnon palauttaminen onnistunee toivon mukaan jo tulevan talven aikana.

Merili oli tietysti syksyllä 2019 edelleen eläkeläinen (15v). Merili tarvitsi ja sai harvakseltaa pieniä mielialaa piristäviä hakuvuoroja. Erinäisten pienempien vaivojen ohella mm. virtsaamistarve (tiheys) lisääntyi jatkuvasti. Merili oli nuorena huippunopea koira, mutta harvinaisen korkea ikä tekee väistämättä tehtävänsä koiralle kuin koiralle.