Rosa (9v):

Yhden helmikuun lopulla 2020 käymäni vähän pidemmän peruskuntotreenin jälkeen huomasin Rosan arastelevan ja kannattelevan oikeaa takajalkaansa.
Ajattelin, että onko nyt aiempien mutta hyvin parantuneiden etujalkojen nivelsiteiden jälkeen kysymys oikean takajalan nivelsiteiden revähdyksestä. Samalla kuitenkin muistin, että sama tilanne (sama jalka) oli vaivannut jo kerran aiemminkin noin kaksi vuotta sitten helmikuussa 2018.
Silloin tuon oikean takajalan ”venähdys” oli hoitunut ja parantunut reilun kuukauden levolla, joten päätin jättää laukkatreenit joksikin aikaa tauolle.
Pidin lopulta yli kahden kuukauden juoksutustauon. Kun näytti siltä, että sekään ei riitä, niin oli tarpeen lähteä esittelemään vaivaa eläinlääkärille.

Ensimmäisellä eläinlääkärikäynnillä huhtikuun puolivälissä 2020 Rosa sai vaivaansa vain kipulääkekuurin, mutta sen jälkeisissä jatkotutkimuksissa (magneettikuvaus kesäkuun alussa) todettiin, että selkärangan viimeisessä (takimmaisessa) nivelessä välilevy on pullistunut oikealle (mahdollisesti johonkin hyppyyn tms. liittyvä tapaturman tms. seurauksena). Kaikki muut välilevyt ok.
Tilanteessa eläinlääkäri esitti, että hän ei suosittele leikkausta vaan vaiheittain etenevää juoksutuskuntoutusta. Koska Rosalla oli ikää jo vajaat 10 v, niin hyväksyin kuntoutusesityksen ja aloitin kuntoutuksen pyöräilylenkeillä aluksi vain vauhtia rajoittavaa ravityyliä käyttäen.
Kun mitään ongelmia ei ilmaantunut niin lisäsimme lenkkien pituutta ja vauhtia (laukka) heinäkuun alusta alkaen.
​ Heinäkuun puolivälissä noin puolentoista kuukauden kuntoutusjakson jälkeen alkoikin vähitellen näyttää siltä, että kuukauden päästä alkavan metsästyskauden ohjelma voisi sisältää hyviäkin metsästysreissuja.

Merili (15 v):
​
Merilin iän karttuessa ulkoilulenkit lyhenevät ja pissalla käynnin tarpeet tihentyvät. Vettäkin pitää litkiä melkein jatkuvasti. Vaikka ruokahalujakin on, niin paino putoaa kun vatsa täyttyy vedestä.

Tällaisissa vaihtelevissa tunnelmissa syksyn 2020 metsästyskautta odotellen.